Skip to content

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari väläyttää puolustusvoimien henkilöstövajeen korjaamista lisäbudjetilla

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) nostaa esiin kaksi tärkeää seikkaa liittyen puolustusvaliokunnan lausuntoon ensi vuoden talousarviosta: henkilöstön jaksamisen ja kertausharjoitusten määrän.

– Viesti henkilöstöjärjestöiltä kautta puolustusvoimien toimintakentän on yhtenevä: vuonna 2012 käynnistetyssä puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrä vedettiin liian alas siihen nähden, mitä kaikkea henkilöstöltä nyt viisi vuotta myöhemmin vaaditaan. Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Pidän hälyttävänä sitä, että esimerkiksi upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. 

Purukumipaikka ammottavaan railoon

Ensi vuodelle luvatut 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen eivät riitä lieventämään painetta, jonka alla puolustusvoimien henkilöstö tätä nykyä työtään tekee. Karin mukaan hallitus esittää purukumipaikkaa ammottavaan railoon. Valtiontalous kohenee, joten yksi ratkaisu olisi laittaa kouluttajavaje kerralla kuntoon lisäbudjetilla ja osoittaa selkeä tasokorotus ammattisotilaiden palkkaamiseen ja varsinaisten virkojen täyttöön. Sopimussotilailla ei tilannetta ratkaista, sillä he ovat ammattitaidoiltaan varusmiehiin verrattavia puoleksi vuodeksi palvelukseen otettuja, joilla ei ole täysimittaiseen viranhoitoon vaadittavaa osaamista, toiminnan vaatimia kelpoisuuksia ja käyttöoikeuksia. Näitä ei heiltä tietenkään voi edes edellyttää, Kari painottaa.  

Kari toteaa, että koko puolustusbudjetin mittakaavassa henkilöstöasioihin saataisiin kohennusta jo melko pienellä mutta oikein kohdennetulla lisäpanostuksella. Esimerkiksi 4 miljoonalla eurolla saataisiin täytettyä 100 vakinaista aliupseerin virkaa. Kaiken kaikkiaan näitä virkoja on täyttämättä 600 eli yli 20 prosenttia aliupseeriston määrästä, mikä Karin mukaan on kestämätön tilanne.

– Puolustusvoimat ei ole työpaikka, jossa työnantajalla eli valtiolla on varaa jättää huomiotta henkilöstön toistuva viesti työuupumuksesta. Puolustusvoimien henkilöstö tekee työtään isänmaan puolustamisen hengessä, eikä kovin herkästi pidä esillä omaa jaksamistaan. Myös ammattisotilaat ja Puolustusvoimien siviilit voivat kuitenkin uupua, kun heitä jatkuvasti ajetaan työssään yhä ahtaammalle. Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään. Tämä on seurausta palkatun henkilöstön liian vähäisestä määrä suhteessa jatkuvasti lisääntyviin työtehtäviin.  

Kertausharjoitusten määrä laskee lupauksista huolimatta

– Pidän tärkeänä, että keskustelua kertausharjoitusten määrän nostamisesta pidetään aktiivisesti yllä. Uusi ulottuvuus on se, että tosiasiassa reservin kouluttamiseen tulee vuodenvaihteessa kohdistumaan leikkaus, vaikka hallitus on toistuvasti luvannut toisin.   

Kari viittaa siihen, että kun sodan ajan joukkojen määrää vuodenvaihteessa nostetaan 50 000 henkilöllä, jää kertausharjoitusten määrä laahaamaan jälkeen entistä pahemmin. Suhteellinen leikkaus on Karin mukaan merkittävä, mutta jäänyt huomiotta puolustuspoliittisessa keskustelussa.

– Olen pitänyt tärkeänä muistuttaa, että pelkillä laiva- ja lentokonehankinnoilla ei maata puolusteta, vaan että kaikkien puolustushaarojen tarpeista on kyettävä huolehtimaan. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kertausharjoitukset käytännössä lakkautettiin muutamaksi vuodeksi ja kun nyt tuosta ikeestä on päästy eteenpäin, piilee vaara, että 18 500 koulutettavasta reserviläisestä ei tullutkaan lattiataso vaan katto.  

Karin mukaan riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiimme perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden, sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Comments are closed.