Kolumni: Lahtelaiset ja Suomen valtio mukaan Lahden kehittämiseen

Keskiviikko 13.4.2011 klo 10:21 - Mika Kari

Julkaistu: Uusi-Lahti lehti, Kaupungintalolta kuultuna 13.4.2011

 

Kevään aikana kaupungissamme on kirjoitettu poikkeuksellisen paljon keskustamme kehittämisestä. Erittäin positiivista on ollut kaupunkilehtemme ottama rooli toimia kaupunkilaisten yhteisenä äänitorvena kaupunkimme kehittämiseksi. Uusi-Lahti on antanut kaupunkilaisten äänen kuulua.  Ideoita on esitetty mm. tornitalon rakentamiseksi ala-torille, torialueen elävöittämistä ja rautatieaseman alueen keittämistä nykyaikaiseksi matkakeskukseksi.

 Erilaisia ideoita on sinkoillut, vaan se kuuluisa punainen lanka kaupunkimme keskustan keittämisessä on vielä hahmottumatta. Lahdessa onkin syytä saada aikaan pikaisesti konkreettinen esitys ydinkeskustan kaupallisten ja julkisten palveluiden suunnitelmaksi. Tähän kokonaissuunnitelmaan tarvitaan toteuttamisaikataulujen lisäksi koota myös yhteistyökumppanit, sillä hankkeiden toteuttamiseksi tarvitsemme myös ulkopuolista rahoitusta, koska Lahden kaupungin omat rahat ovat suureksi osaksi kiinni julkisten palveluiden ja investointien rahoittamisessa.

Yhdeksi keskeisemmäksi yhteistyökumppaniksi onkin saatava Suomen valtio. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen ratahallintokeskus on ratkaisevassa roolissa mm. aseman seudun kehittämisessä.  Pohdiskelut asemanaukion läpimenevän Mannerheiminkadun saamista autokannen alle tai Mytäjäisen ratapiha-alueen siirtämiseksi ja alueen jatkokehittäminen muuhun käyttöön, vaativat valtion selkeää ohjausta ja tukea kaupunkimme kehittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Tampereen seudulla kaupungin ja sen lähikuntien kehittämisponnisteluiden tueksi on tullut valtio. Tampereen kaupunkiseudun kunnat, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, liikennevirasto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet aiesopimusehdotuksen vuosille 2011–2012.

Tampereen ja valtion tekemä aiesopimus perustuu Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymään yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuteen sekä valtioneuvoston selontekoon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Aiesopimuksen mukaan, tavoitteena on edistää rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman ja ilmastostrategian toteuttamista Tampereen kaupunkiseudulla. Tätä tarvitsee myös Lahti!

Tähän samaan kehityksen kelkkaan tule Lahden ja koko kaupunkiseutujemme kuntien pyrkiä eduskuntavaalien jälkeen. Valtion panosta tarvitaan, sillä isojen kaupunkiseutujen kehittämisen tarpeet ovat suuremmat kuin niiden omat mahdollisuutensa.  Suomessa väestö keskittyy kaupunkiseuduille ja Lahdenkin lähes prosenttiyksikön asukasluvun kasvu lisää paineita julkisten palveluiden, kuten asutuksen, koulujen ja terveyspalveluiden kehittämiseksi.

 Lopuksi esitän vielä yhden toiveen Lahtelaisen päätöksenteko kulttuurin kehittämiseksi.  Kuten kirjoitukseni aloitin, on meidän kaikkien lahtelaisten yhteinen kansalaiskeskustelu kaupunkimme kehittämiseksi välttämätöntä.Viime vuosikymmenen aikana on Lahdessa kovin moni kaupunkilaisia puhuttanut päätös tehty vain yhden äänen enemmistöllä.

Kaavoitusasioissa, jotka ovat meille kaikille kaupunkilaisille yhteisiä, se ei ole kestävä tie. Kaupunkisuunnittelun on oltava nykyistä selkeäpää ja johdonmukaisempaa. Meitä päätöksentekijöitä ei saa virkamiesten toimesta ajaa enää jatkossa siihen, että suunnitelmat Lahden kehittämiseksi ovat vaikeaselkoisia tai tulevista päätöksistä riippuvaisia kuten oli esim. Rantakartanon asemakaava asiassa.

Kokonaiskuva Lahdesta vuodelle 2020 tulee rakentaa yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Voisiko olla aika perustaa kaupunkisuunnittelu lautakunta? Tämän tehtävänä olisi toimia Uusi-Lahti lehden hengessä, ottaen haltuunsa kansalaiskeskustelun ja kaupunkilaisten ideat kaupunkikuvamme rakentamiseksi tulevien vuosikymmenten kaupunkilaisille.