Skip to content

Henkilökeskeisyys rapauttaa yhteiskunnallista keskustelua

tiistai 5.9.2017 9:54

Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen ja Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastolla 5.9.2017

Yhteiskunnallisen keskustelun henkilöityminen on ilmiö, joka on hiipinyt kuin varkain myös suomalaiseen politiikkaan. Asioita ja tapahtumia lähestytään entistä enemmän vain yksittäisten henkilöiden ja heidän keskinäisten suhteidensa kautta. Politiikan henkilöityessä yhä voimakkaammin ovat kärsijöinä asiat, jotka uhkaavat jäädä taka-alalle keskustelun varsinaisesta polttopisteestä.

Kuten moni muukin yhteiskunnallinen ilmiö myös politiikan henkilökeskeisyys on trendinä tuontitavaraa.

Atlantin takana Yhdysvalloissa koko demokraattinen järjestelmä on viime vuosikymmeninä kulkenut kohti suuntausta, jossa kaikki huomio annetaan puolueiden yksittäisille ehdokkaille ja heidän lausunnoilleen.

Vuoden 2016 presidentinvaaleja Yhdysvalloissa voidaan pitää eräänlaisena henkilökeskeisyyden lopullisena läpimurtona. Koko vaalikampanjan ajan asiat jäivät Hillary Clintonin ja Donald Trumpin ominaisuuksien arvioinnin alle. Heidän vastineitaan Suomessa ovat kukin vuorollaan halla-ahot, soinit ja stubbit.

Osavastuun politiikan henkilöitymiselle kantavat tietysti puolueet. Vaalikampanjat rakennetaan entistä useammin vain puolueen kulloisenkin puheenjohtajan varaan. Puolueiden ulkoisesta viestinnästä saa helposti kuvan, että muita kasvoja puolueilla ei juuri olekaan puolueen puheenjohtajiston ohella.

Mediaa ei kuitenkaan voida myöskään pitää vastuusta vapaana. Jo pidemmän aikaa julkisuudessa on keskitytty henkilösuhteiden kuvailuun ja etsitty kohuja pienimmistäkin asioista. Vaikuttaisikin siltä, että toimittajat Suomessakin ovat hylkäämässä faktakeskeisen analysoinnin paljon helpomman henkilökeskeisen kommentoinnin eduksi.

Tuore esimerkki siitä, miten media osaltaan pyrkii typistämään yhteiskunnallisen keskustelun henkilöihin, nähtiin Etelä-Suomen Sanomien laajassa SDP:n tilaa käsitelleessä uutisessa (26.8.). Tuntuu uskomattomalta, että puolueen tulevaisuudesta käytävä merkittävä keskustelu on saatu näyttämään vain muutamien poliitikkojen henkilöriitoina.

Asioista piittaamattomuutta ja henkilöiden pyörittelyä vauhdittaa ennen kaikkea niin sanottu klikkijournalismi, jossa kaikki tuotettu uutissisältö alistetaan mahdollisimman laajojen lukijamäärien tavoitteluun. Kyseinen tyylilaji saattaa tuoda hetken piikin uutissivustojen kävijämääriin, mutta mitään suurempaa palvelusta klikkijournalismi ei tee yhteiskunnalle.

Suomalaisten puolueiden, poliitikkojen ja median on pystyttävä parempaan. Itsenäisyytensä juhlavuotta viettävä Suomi ansaitsee yhteiskunnallisen keskustelun, jota käydään asioiden – ei henkilöiden – varassa. Siihen meidän kaikkien tulisi osaltamme pyrkiä niin politiikan kuin mediankin puolelta.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

Aika on kypsä kutsuntojen laajentamiselle

keskiviikko 9.8.2017 10:08

Kolumni on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 4.8.2017

Asevelvollisuuden tasa-arvoistaminen nousi heinäkuussa keskustelunaiheeksi jokavuotisen Porin Suomi Areenan vanavedessä. Osallistuin Suomi Areenalla eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana keskusteluun siitä, pitäisikö asevelvollisuus jatkossa ulottaa koskemaan myös naisia ja miten koko ikäluokka saataisiin tulevaisuudessa nykyistä paremmin maanpuolustukseen liittyvän tiedotuksen piiriin.

Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti juuri yleisen asevelvollisuuden varaan. Asevelvollisuus onkin erittäin hyvin toimiva ja maassamme laajasti arvostettu järjestelmä. Järjestelmää on kuitenkin koko ajan kehitettävä, jotta sen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyisi myös tulevaisuudessa korkealla tasolla. Siksi on tärkeää, että asevelvollisuuden kehittämisestä käydään säännöllisesti keskustelua.

Kuten Suomi Areenan paneelikeskustelussa totesin, en pidä tarpeellisena sitä, että yleinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia sukupuolia. Sen sijaan pidän tärkeämpänä pohdintaa siitä, miten yhtä lailla perustuslaissa määritellyn maanpuolustusvelvollisuuden piiriin kuuluvien naisten taidot ja osaaminen saataisiin nykyistä paremmin maanpuolustuksen käyttöön.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tärkeä osa suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää. Keinoja, joilla lisätään naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja maanpuolustustiedotuksen piiriin, on siksi syytä pohtia vakavasti. Kyse on kuitenkin niistä keinoista, joilla tosiasiallisesti vahvistetaan Suomen uskottavan puolustuksen toteutumista.

Maanpuolustusvelvollisuuden nykyistä tasa-arvoisempaa toteutumista, sekä maanpuolustustehtävien tunnetuksi tekemistä koko ikäluokalle tukisi erinomaisesti se, että kutsunnat ulotettaisiin koskemaan myös naisia. Näin naisten osallistuminen maanpuolustukseen tehtäisiin aikaisempaa vaivattomammaksi, mikä todennäköisesti edistäisi myös heidän hakeutumistaan aktiivisemmin vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Nykyisin kutsunnat ovat viimeinen tilaisuus tavoittaa koko miespuolinen ikäluokka esimerkiksi laajaa terveystarkastusta varten. Kutsunnat toteutetaan siksi laajalla viranomaisyhteistyöllä, jotta niistä saatua tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kansanterveydellisissä tutkimuksissa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Ulottamalla kutsunnat koskemaan myös naisia saataisiin terveystarkastukset kattamaan koko ikäluokan sukupuoleen katsomatta. Kaikkien sukupuolten osallistuminen näihin tarkastuksiin edistäisi myös ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista palvelunsaantia.

Mikäli kutsunnat päätettäisiin laajentaa nykyisestä, voitaisiin samalla niihin tuoda osaksi myös työvoima- ja koulutuspalvelut. Siten kutsunnat palvelisivat yhteiskuntaa tavalla, joka tukee nuorten kasvua sekä kehitystä myös armeijan harmaiden ulkopuolella. Vastaava mahdollisuus koko ikäluokan kohtaamiselle olisi kansainvälisestikin poikkeuksellinen.

Naisten tiedot, taidot ja osaaminen ovat liian arvokkaita jätettäväksi kartoittamatta maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin. Maanpuolustusvelvollisuuden toteuttamiseksi nykyistä tasa-arvoisemmin kutsuntojen laajentaminen koskemaan molempia sukupuolia olisi tärkeä askel. Taloudellisestikaan kyseessä tuskin olisi suuri ponnistus ja nykyistä laajemmat kutsunnat maksaisivat itsensä varmasti takaisin moninkertaisesti.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

Juhlapuhe Panssariprikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa

keskiviikko 28.6.2017 14:44

Juhlapuhe Panssariprikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa 28.6.2017

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, arvoisa Panssariprikaatin komentaja, prikaatin henkilökunta ja varusmiehet, hyvät juhlavieraat!

Juhlistamme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta. Meillä on etuoikeus saada todistaa kansakuntamme lähihistorian merkittävintä juhlavuotta ja osallistua sen viettoon. Maamme itsenäisyyden merkkivuosi tarjoaa meille suomalaisille tärkeän tilaisuuden pohtia Suomen historiaa ja tulevaisuutta.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallinen Yhdessä-teema kiteyttää oleellisen Suomen vertaistaan hakevasta tarinasta, jossa pienestä maatalousvaltaisesta maasta kasvoi maailmalla arvostettu vauras hyvinvointivaltio. Ilman yhteistyötä ja yhdessä tekemisen henkeä Suomen tarina ei olisi koskaan voinut käydä todeksi.

Juhlavuoden aikana on tärkeää muistaa myös niitä uhrauksia, joilla Suomen itsenäisyys on turvattu sotien sitä uhatessa. Me sotien jälkeisten vuosikymmenten sukupolvet jäämme ikuiseen kiitollisuudenvelkaan heille, jotka maatamme sodissa puolustivat. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että emme enää koskaan joutuisi valtiona vastaavien uhrausten eteen itsenäisyyden seuraavalla vuosisadalla.

Panssariprikaatille Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on monella tapaa erityinen. Tänään perinteisin menoin vietettävänä Panssariprikaatin vuosipäivänä tulee kuluneeksi päivälleen 75-vuotta Panssaridivisioonan perustamisesta, josta alkunsa on saanut juuri nykyinen Panssariprikaati.

Vuonna 1942 Äänislinnassa perustettu divisioona oli ratkaisevan tärkeä jatkosodan kululle ja sillä oli tärkeä rooli vuoden 1944 torjuntataistelussa. Jo tuolloin Panssaridivisioona keräsi mainetta maavoimien joukko-osastoista moderneimpana ja iskukykyisimpänä. Tuolloin luotua kunniakasta perinnettä Panssariprikaati jatkaa yhä tänäkin päivänä ja mahdollistaa toiminnallaan korkeatasoiset mekanisoidut ja motorisoidut taisteluosastot sekä elektronisen sodankäynnin osaajat puolustusvoimien käyttöön.

Itsenäisyyden juhlavuonna Panssariprikaati saa myös uuden komentajan eversti Kari Nisulan aloittaessa heinäkuussa tehtävässä nykyisen komentajan eversti Pekka Järven siirtyessä reserviin. Haluan eduskunnan puolustusvaliokunnan puolesta kiittää eversti Järveä hänen työstään puolustusvoimien ja Suomen hyväksi sekä toivottaa onnea eversti Nisulalle vaativaan tehtävään Panssariprikaatin komentajana.

Hyvät kuulijat,

Suomen puolustukseen liittyvää julkista keskustelua ja eduskunnan puolustusvaliokunnan työtä on keväällä hallinnut valtioneuvoston puolustusselonteon käsittely. Selonteossa annetaan ne keskeiset linjaukset, joiden varaan maamme puolustuskyvyn ylläpito, kehittäminen ja käyttö nojaavat.

Kyse on tärkeästä asiakirjasta. Puolustusselonteolla ja sen toimenpiteillä turvataan Suomen puolustuskyky alati muuttuvassa turvallisuustilanteessa sekä luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustuksen ylläpitämiselle. Selonteon aikajänne ulottuu pitkälle 2020-luvun puoliväliin, pitäen siten sisällään myös linjaukset puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttamisesta.

Julkinen keskusteku puolustusselonteosta on keskittynyt valitettavan paljon vain puolustusvoimien materiaalihankintoja koskeviin linjauksiin. Merivoimien Laivue 2020-hankinta ja ilmavoimien Hornetien korvaamiseen pyrkivä HX-hankinta ovat mittaluokaltaan useiden miljardien hankintoja, joiden strategien merkitys on kiistaton.

Näiden merivoimien ja ilmavoimien strategisten hankintojen varjoon eivät saa jäädä maavoimien suorituskyvyn kehittäminen ja siihen tähtäävät investoinnit. Puolustusvaliokunta on pitänyt omassa mietinnössään puolustusselontekoon tärkeänä, että maavoimat eivät putoa kolmen puolustushaaran välisestä resurssikilpailusta. Kaikkien puolustushaarojen tarpeet on pystyttävä huomioimaan.

2010-luku on ollut monella tapaa maavoimien vuosikymmen. Puolustusvoimat on tehnyt viisaita käytetyn kaluston hankintoja, jonka turvin maavoimien tarpeet on pystytty huomioimaan kustannustehokkaasti. Esimerkiksi Leopard 2A6 –taisteluvaunut, sekä K9 –telatykit ovat hyviä hankintoja, joiden viitoittamalla tiellä kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa. Ne osoittavat, että kriittinen suorituskyky voidaan tarvittaessa turvata tehokkaasti myös edullisempaan hintaan.

Hankintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää muistaa huoltovarmuuden ja suomalaisen puolustusvälineteollisuuden merkitys. Suomi on maantieteellisesti käytännössä saari, joten huoltovarmuus on täällä aivan eri asemassa kuin vaikkapa Manner-Euroopassa. Suomella on tällä hetkellä toimiva huoltovarmuuskonsepti varmuusvarastoineen ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen on kiinnitetty erityishuomiota jo useiden vuosien ajan entistäkin enemmän.

Hyvät kuulijat,

Olen pitänyt tärkeänä muistuttaa, että pelkillä hankinnoilla ei maata puolusteta. Nyt, kun sodan ajan vahvuutta on päätetty nostaa 50 000 henkilöllä, tulisi myös kertausharjoitusten määrää korottaa reippaasti.

Vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten tasoa leikattiin rajusti 27 000 reserviläisestä. Tuolloin kertausharjoitukset käytännössä muutamaksi vuodeksi lakkautettiin ja suunniteltiin nostettavaksi nykyiseen 18 000 koulutettavan reserviläisen tasoon. Jo tuolloin todettiin, että nykyinen taso olisi lattiataso, ei katto.

Nykyisestä lattiatasosta ei saa tulla vaivihkaa pysyvää käytäntöä, vaan kertausharjoitettavien määrää on voitava nostaa, yhdessä puolustusvoimien kouluttajahenkilöstöä ja resursseja suunnitelmallisesti nostaen. Riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiimme perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden, sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Arvoisa juhlayleisö,

Suomen turvallisuusympäristö on ollut viime vuosina suurten muutospaineiden kohteena. Haasteet ja toimintaympäristön muutos jatkuvat varmasti voimakkaina myös tulevaisuudessa.

Vaikka toimintaympäristö muuttuukin, rakentuu Suomen uskottava puolustus jatkossakin reserviläisyyden ja yleisen asevelvollisuuden varaan. Näiden kautta sotilaallisen toimintakyvyn kärjen muodostaa koulutettu, osaava ja tehtäväänsä omistautunut joukko, joka muodostuu 98 prosenttisesti reserviläisistä.

Asevelvollisuus on Suomessa erinomaisen hyvin toimiva järjestelmä. Järjestelmää on koko ajan kehitettävä, jotta sen korkea yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyy myös jatkossa. Esimerkiksi digitaalisia palveluita on kehitettävä, jotta asevelvollisia voidaan palvella nykyistä paremmin eri tilanteissa. Samalla naisten vapaaehtoiselle asepalvelukselle on jatkossakin annettava vahva tuki.

Suomen uskottavan puolustuksen kivijalkojen – laajan reservin ja yleisen asevelvollisuuden – olemassaolon edellytys on kansalaisten kokema maanpuolustustahto. Suomalainen maanpuolustustahto onkin jo pitkään ollut maailman huippua. Kyse on tärkeästä voimavarasta Suomen puolustusratkaisulle. Tähän ytimeen kuuluu myös laaja poliittinen konsensus puolustuspolitiikastamme.

Arvoisat juhlavieraat,

Meidän päättäjien on yhdessä puolustusvoimien henkilöstön kanssa pyrittävä etsimään niitä keinoja, joilla maanpuolustustahdosta voidaan pitää huolta. Keskeistä tässä maanpuolustustahdon synnyttämisessä on kokemus siitä, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi. Siksi yhteiskunnan eheyttä ja toimivaa hyvinvointivaltiota täytyy jatkuvasti vaalia.

Maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta tärkeää on myös se, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön. Iso osa maanpuolustuksesta ja sitä täydentävästä toiminnasta on kansalaisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen varassa. Tämä työ on nähtävä kansallisesti korvaamattomana ja sen toimintaedellytykset sekä resurssit on pystyttävä turvaamaan.

Uskon, että Suomen itsenäisyyden juhlavuosi luo hyvät puitteet pohtia sitä, miten pystymme turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten korkean maanpuolustustahdon. Näin teemme suuren palveluksen maamme ja sen lähiympäristön vakaudelle sekä tulevien sukupolvien mahdollisuudelle nauttia vapaasta ja itsenäisestä Suomesta.

Arvoisa juhlayleisö,

Lopuksi haluan kiittää Panssariprikaatia kutsusta saada käyttää juhlapuhe tässä prikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa sekä onnitella prikaatia Panssaridivisioonan 75-vuotisjuhlavuoden johdosta. Uskon vakaasti, että Panssariprikaati tulee säilyttämään keskeisen asemansa ja roolinsa maavoimien moderneimpana ja iskukykyisimpänä joukko-osastona, myös tulevaisuudessa.

Hyvää juhlapäivää!

SDP:n Kari: Facebookin poliisiryhmän toiminnasta tehtävä viipymättä selvitys hallintovaliokunnalle

lauantai 3.6.2017 18:32

Tiedote julkaistu 3.6.2017

SDP:n kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Mika Kari pitää huolestuttavana verkkolehti Long Playn tietoja poliisien suljetun facebook-ryhmän rasistisista kirjoitteluista. Suomessa on perinteisesti ollut vahva luottamus poliisi-instituutiota ja poliisin toimintaa kohtaan. Karin mukaan tätä luottamusta ei pidä vaarantaa yksittäisillä harkitsemattomilla kommentoinneilla tai toiminnalla.

─ Eduskunnan hallintovaliokunnan on saatava tapauksesta viipymättä perusteellinen selvitys sisäministeriltä ja poliisiylijohtajalta. Näin voidaan pitää huolta siitä, että julkisuudessa esiin tulleisiin epäkohtiin puututaan. On harmillista, jos maan arvostetuimman ammattikunnan, suomalaisen poliisin maine saa tahran joidenkin harkitsemattomien poliisien toiminnasta, Kari toteaa.

Kari toivoo, että sisäministeriölle ja poliisille turvataan nyt työrauha asian selvittämiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Hän pitää tärkeänä, että sisäministeri ja poliisiylijohtaja tekevät asiasta selvityksen eduskunnan poliisiasioista vastaavalle hallintovaliokunnalle. Karin mukaan on tärkeää, että myös poliittinen päätöksenteko pidetään selvityksistä sekä tehtävistä ratkaisuista ajan tasalla.

─ Sisäministerin ja poliisiylijohtajan nopeat kommentit asiaan ovat olleet asiallisia ja ne kertovat ongelmaan puututtavan tosissaan, Kari päättää.

SDP:n kansanedustajat: Hallitus heikentää kuntataloutta ja ajaa kuntia yhtiöittämään sote-palvelunsa

keskiviikko 31.5.2017 11:39

Tiedote julkaistu 31.5.2017

SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ovat huolissaan hallituksen politiikan vaikutuksista kuntiin. Kuntien valtionosuuksista ulosmitataan etupainotteisesti kilpailukykysopimuksen vaikutuksia sekä mm. asiakasmaksujen korotuksia. Samalla maakuntauudistuksen toimeenpanon kuluja siirretään merkittäviltä osin kunnille. Kansanedustajat ilmaisivat huolensa hallintovaliokunnan lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta jättämässään eriävässä mielipiteessä.

– On huono ratkaisu tehdä etukäteen leikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin merkittävää epävarmuutta sisältävien säästölaskelmien perusteella. Esimerkiksi sosiaali – ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa eurooppalaisittain jo nyt hyvin korkeat. Näistä maksuista päättäminen on kunnallisen itsehallinnon asia eikä niihin tule liittää minkäänlaisia muita mahdollisia sanktioita, Sirpa Paatero huomauttaa. Kunnat ajetaan yhtiöittämään sosiaali- ja terveyspalvelunsa ennen maakuntalainsäädännön voimaantuloa.

– On kestämätön ajatus, että kunnat ajetaan yhtiöittämisiin, ennen kuin maakuntauudistuksen lopullisesta toteutumisesta on selvyyttä. Yhtiöittämistä ei myöhemmin ole mahdollista peruuttaa, jos palvelut on markkinaehtoistettu ja alistettu EU-kilpailuoikeuden piiriin, vaikka tilanne muuttuisi sote-uudistuksessa, Mika Kari toteaa.Valtion rahallinen panostus maakuntauudistukseen on vähäinen. Valtio varaa maakuntauudistukseen 58 M€ vuonna 2018. Vuonna 2019 panostus tipahtaa 2,2 M€:oon ja 1,2 M€:oon vuonna 2020. Samaan aikaan valinnanvapauden pilotointeihin osoitetaan peräti 100 M€.

– Ei ole oikein, että maakuntauudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kustannuksia vyörytetään voimakkaasti kuntien maksettavaksi. Maakuntauudistuksen toimeenpanon resursointi on kautta linjan aivan liian alimitoitettua ja tämä uhkaa osaltaan uudistuksen onnistumista, Joona Räsänen huomauttaa.

Puhe Lahden kaupunginvaltuuston 2013-2017 viimeisessä kokouksessa

perjantai 19.5.2017 12:45

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, kokouksiin osallistuvat viranhaltijat ja työntekijät, hyvät naiset ja herrat.

Nyt päättyvä valtuuston kokous on vaalikauden 2013-2017 viimeinen. Valtuustokauden päättäminen on aina eräänlainen tilinpäätös menneestä kaudesta ja orastava odotus uuden valtuustokauden käynnistymisestä, käytyjen kuntavaalien jälkeen. Poikkeuksellisen pitkä, neljän ja puolenvuoden mittainen, historiallinen valtuustokausi jää meille läsnä oleville muistiin monista päätetyistä asioista, mutta myös niistä valtuutettujen uusista tuttavuuksista ja ystävyyksistä, jotka kauden aikana ovat syntyneet. Valtuusto on kunnan korkein päätöksentekoelin mutta on hyvä muistaa, että se on myös yhteisö, jonka työskentelyilmapiirin- ja edellytysten ympärille päätöksentekokykymme pohjaa.

Tässä yhteydessä haluan korostaa valtuuston hengen ja yhteistyön merkitystä. Valtuusto on instituutio, jonka jokainen jäsen on tärkeä. Olemme kaikki yksilöitä ja tuomme yhteiseen päätöksentekoon kokemuksemme, oman aikamme, antaen samalla kasvot ja persoonallisuuden päätöksenteolle. Yhdessä työskentelemme kaikkien kaupunkilaisten hyväksi. On erittäin vaativaa olla kaupunginvaltuutettuna ajassa, jossa jaettavaa on vähän ja haasteita paljon. Siksi valtuuston ilmapiiriin kohdistuu paljon odotuksia, ei vain asioihin, vaan siihen poliittisen päätöksenteon kulttuuriin, jota edustamme valtuustoryhmissä ja valtuutettuina.

Mediaa seuratessa valtuustotyöskentelymme välittyy asioiden ja valitettavasti joskus myös asiattomuuksien kautta. Teemme kaikki joskus virheitä ja vääriä sanavalintoja, mutta toivon, että niistä myös otamme opiksi. Haluan valtuustotyöskentelystä nostaa esille myös ne valtuutetut, ylivoimaisen enemmistön, joka puurtaa lautakunnissa ja kaupunkilaisten parissa ilman sen suurempaa julkisuutta. Voin vakuutta, että ilman teitä, puurtajat, ei päätöksenteko onnistuisi.

Kulunut valtuustokausi jää historiaan Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan yhdistymisen kautta. Vuodesta 2016 voimaan astunut kuntaliitos ja sitä ennakoinut yhdistymisvaltuusto, sulautti yhteen kuntiemme omat, vanhat valtuustot. Syntyi uusi 102-jäseninen Lahden kaupunginvaltuusto, joka suuresta koostaan ja myös kuntaliitokseen liittyneestä ymmärrettävästä kipuilusta huolimatta, teki päätöksiä suunnitelmallisesti ja yhteiseen hyvään pyrkien. Onnistumisiin voimme lukea, että puhumme jo meidän kaikkien yhteisestä kaupungistamme ja kaikille kaupunkilaisille yhteisesti. Yhdistymisen suurin tavoite olikin yhteisen tulevaisuuden rakentaminen, siinä työssä olemme hyvässä vauhdissa.

Valtuustosta ei kuntalaista tulisi nähdä vain päätöksenteon kohteena, vaan osallisina päätöksentekoon. Kuntalainen on myös päättäjä. Toivonkin, että uudella valtuustokaudella kaikkien asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja kuulemista osana demokraattista päätöksentekoa kehitetään edelleen. Lahden kaupunkia pitää kehittää yhtenä kokonaisuutena. Kaupungin keskustassa, Liipolassa, Ahtialassa, Rakokivessä, Uudessakylässä, maalla ja taajamassa, meillä Lahdessa.

Arvoisat valtuutetut.

Valtuustokauden aikana on ollut kuntaliitoksen lisäksi useita toimintaympäristön muutoksia. Valtakunnassa tehdään parhaillaan uutta ja laajaa kunnallista itsehallintoa muokkaavaa lainsäädäntöä. Tässä muutoksessa haluan korostaa valtuuston ja valtuutettujen vaikuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Kaupunki hallintona on yhä enemmän monitasoinen ja hieman monimutkainenkin konserni. Jotta kaupunkikonsernin strategiaa pystyy johtamaan, tule konsernipolitiikassamme kirkastaa valtuuston roolia strategisissa linjauksissa. Kaupunginvaltuusto menestyy työssään kun sillä on aukotonta, ennakkokäsityksistä vapaata tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Nostan tässä yhteydessä esille kaupungin toiminnan arvioinnin. Tarkastustoimi on valtuustolle tärkein yksittäinen arviointityökalu. Olen valtuuston puheenjohtajana tuonut esiin huoleni tarkastustoiminnan resursseista ja tilasta. Toivon, että uusi valtuusto tekee kaikkensa, jotta saisimme toiminnaltaan tehokkaamman ja ydinasioihin paremmin keskittyvän tarkastustoimen. Kyse ei ole vain tarkastustoimen uskottavuudesta vaan siitä, että valtuusto pystyy arvioimaan asettamiensa tavoitteiden toteutumista kaupungin toiminnassa.

Hyvät valtuutetut, vanhan Lahden viimeisenä ja uuden Lahden ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana tunnen pientä haikeutta. Haluan tässä yhteydessä muistaa edeltäjäni kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Tapio Luttisen puhetta 2000-alusta. Hän tuolloin toivoi lahtelaiseen kunnallispolitiikkaan vahvempaa johtajuutta. Tuolloinkaan ei kyse ollut vahvan poliittisen johtajan kaipuusta, vaan yhteisestä poliittisesta johtajuudesta. Valtuustoryhmien yksituumaisuus ja pyrkimys yhteiseen hyvään on johtajuudesta suurinta. Tässä on viestikapula seuraavalle valtuustolle, itsenäisen Suomi100-juhlavuoden hengessä, yhdessä!

Toivotan teille kaikille valtuutetuille ja valtuustotyöhön osallistuville, valtuustokauden päättäville ja uuteen valtuustoon tuleville oikein hyvää alkavaa kesää.