Skip to content

Yhteisöllisyys tukee hyvinvointia

tiistai 20.2.2018 15:17

Kolumni on julkaistu Omalähiö-lehdessä 16.2.2018

Hallituksen ajaman maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa moni asia muuttuu. Uudistuksen jälkeen kuntien yhdeksi keskeisimmistä tehtävistä nousee asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Koko kunnallinen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus on hyvin laaja ja monelta osin vielä määrittelemättä.

Se on kuitenkin jo nyt selvää, että kuntien täytyy jatkossa aikaisempaa enemmän ottaa vastuuta eri ikäisten asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden tukemisesta. Lupaukset hyvinvointiin panostavasta kunnasta eivät voi jäädä vain korulauseiksi, siksi tarvitaan myös konkreettisia tekoja ja taloudellisia satsauksia.

Tutkitusti ihmisten yhteisöllisyys tukee yksilön terveyttä ja arjessa jaksamista. Suomenruotsalaiset ovat tässä suhteessa aivan omassa luokassaan. Heillä vilkas sosiaalinen kanssakäyminen ja tapakulttuuri ylläpitävät sellaista sosiaalista vuorovaikutusta, joka paitsi edistää yhteisöllisyyttä, myös torjuu yksinäisyyttä ja lisää odotettavissa olevaa elinikää.

Tämän päivän paradokseja on, että yksinäisyys lisääntyy samalla kun ihmiset elävät lähempänä tosiaan kuin koskaan aikaisemmin. Busseissa ja työpaikan lounasravintolassa istumme vieri vieressä puhumatta sanaakaan toisillemme. Kerrostaloissa ihmiset nukkuvat melkein rinnakkain vain asunnot toisistaan erottavat betoniseinät välissään. Samaan aikaan tuntuu, kuin emme milloinkaan olisi olleet näin kaukana toisistamme.

Tulevaisuudessa kunnat voivat tehdä paljon ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukemalla yhteisöllisyyttä. Osallisuuden ja kuntalaisten oman aktiivisuuden tukeminen ovat tässä työssä avainasemassa. Näin luodaan perustaa kestävälle ja sukupolvet yhteen kietovalle kanssakäymiselle.

Yksinkertainen keino, joilla kunnat voisivat tukea yhteisöllisyyttä, olisi riittävien ja laadukkaiden harrastetilojen turvaaminen muun muassa eläkeläisjärjestöjen ja urheiluseurojen toimintaan. Kohtuuttomat vuokrat eivät saa muodostua esteiksi harraste- ja viriketoimintaan. Kyse ei ole kunnalle merkittävästä kustannuserästä, sillä panostus maksaa itsensä takaisin kuntalaisten terveemmän elämän kautta.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Yhteisöpedagogi (AMK)

Sosialidemokraattien ryhmäpuhe tiedustelulakien lähetekeskustelussa

tiistai 20.2.2018 15:15

Käyttämäni sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe käsiteltäessä hallituksen tiedustelulakipakettia eduskunnan lähetekeskustelussa 20.2.2018

Arvoisa puhemies!

Suomi tarvitsee uuden ajantasaisen tiedustelulainsäädännön. Turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten ja uusien esiin nousseiden uhkien vuoksi me tarvitsemme lainsäädännön, joka vahvistaa turvallisuuttamme, mutta samalla kunnioittaa kansalaistemme perusoikeuksia.

Tiedustelulainsäädännön tulee olla kokonaisuudessaan huolellisesti valmisteltu ja lakien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityiselämän ja viestinnän suojan toteutumiseen.

Katsomme tosiasioita silmiin – Terrorismin ja poliittisten ääriliikkeiden uhka koskettaa myös meitä suomalaisia. Kansallista turvallisuuttamme uhkaavien – ovat he sitten yksitäisiä ihmisiä tai valtiollisia toimijoita – täytyy tietää, että olemme valppaina ja puolustamme oikeuksiamme. Ja samalla kansalaisten on voitava luottaa siihen, että kansallisen turvallisuuden varjolla ei luoda yleistä urkintakoneistoa tai poliisivaltiota.

Tämän vuoksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sellaista lakikokonaisuutta, jossa kansalaisen oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa. Edellytämme lakien eduskuntakäsittelylle riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tiedustelulakipaketti – lähes 1000 sivua – pitää edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin kaikkiin pitää vastaus löytyä valiokuntakäsittelyssä.  Nostan jo nyt esiin kaksi eduskuntaryhmällemme erityisen tärkeää asiaa.

Ensimmäinen vaatimuksemme on, että eduskunnassa hyväksyttävä lainsäädäntö on täsmällistä ja tarkkarajaista, eikä saa mahdollistaa suomalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentamatonta massavalvontaa. Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Toiseksi Supon koko toiminta on syytä saattaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin – kokonaisuudessaan. Tämä yli kymmenen vuotta kestänyt Supoa koskeva keskustelu on nyt syytä saada päätökseen. Asian tärkeyttä korostaa se, että hallitus on tässä lakikokonaisuudessa esittämässä Supon toiminnan merkittävää muutosta: poliisiorganisaatio muuttuu tiedustelulaitokseksi. Parlamentaarista valvontaa siis tarvitaan – ei vain siihen, mitä tietoja ja miten kerätään vaan myös siihen, mihin näitä tietoja käytetään. Valvojilla pitää olla omat valvojansa.

Samalla eduskunnan tulee varmistaa, että perustettavaksi ehdotettujen tiedusteluvaltuutetun ja eduskunnan tiedusteluvaliokunnan toimintavaltuudet ja resurssit ovat riittävät. Kaikella vallalla on oltava kansanvallassa valvonta. Ei valtaa ilman valvontaa, ei viranomaisoikeuksia ilman vastuita.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tiedustelulainsäädännön voimaansaattamiseen eduskunnassa kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä.  Me sosialidemokraatit keskitymme nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa. Asiat siis määrittävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pyrkimyksiä saada Suomelle tasapainoinen ja ajantasainen tiedustelulainsäädäntö. Luotamme siihen, että näin merkittävästä, aina perustuslakiin saakka ulottuvassa uudistushankkeessa kaikki puolueet ovat valmiita aitoon yhteistyöhön. Odotamme, että hallitus on kansallisesti tärkeässä asiassa valmis – jos eduskuntakäsittely antaa siihen aineksia – myös muuttamaan esitystään. Me sosialidemokraatit olemme valmiita rakentamaan yhteistä kantaa yli hallitus-oppositiorajan kuunnellen myös kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.

 

SDP:n Kari: Suomi tarvitsee tiedustelulainsäädännön, jossa kansalaisten oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa

tiistai 20.2.2018 15:11

Tiedote julkaistu 20.2.2018

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheen hallituksen tiedustelulakiesitysten lähetekeskustelussa käyttänyt kansanedustaja Mika Kari pitää tärkeänä ajantasaisen tiedustelulainsäädännön säätämistä. Tiedustelulakien tulee paitsi vahvistaa kansallista turvallisuutta, myös kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia. Kari peräänkuulutti puheessaan tiedustelulakien eduskuntakäsittelyltä riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta yksityiskohtaiselta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

─ Suomi tarvitsee ajantasaisen tiedustelulainsäädännön. Hyväksyttävä lainsäädäntö ei saa kuitenkaan mahdollistaa kansalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentumatonta massavalvontaa. On myös saatava varmuus siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi Supon koko toiminta on saatava asianmukaiseen parlamentaarisen valvonnan piiriin – kokonaisuudessaan, Kari linjasi ryhmäpuheessa.

Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tiedustelulainsäädännön voimaansaattamiseen eduskunnassa kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Karin mukaan sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä keskittyy nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään parlamentaarinen yksimielisyys.

─ Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa. Asiat siis määrittävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen, Kari totesi ryhmäpuheessa.

Lisätiedot:

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Puh. +358503985601

Liipolan Siiri – erilainen sankari

keskiviikko 10.1.2018 18:25

Kolumni on ilmestynyt Omalähiö-lehdessä joulukuussa 2017.

Kiitos Omalähiö-lehden toimitukselle mahdollisuudesta aloittaa säännöllisenä kolumnistina itsellenikin tärkeässä Eteläisen Lahden lähiölehdessä. Olen ollut lehden lukija jo vuodesta 1978, jolloin lehti ilmestyi ensimmäisen kerran. Noin vuosina olin jo aloittanut koulutieni silloisessa Liipolan kansakoulussa.

Perheeni muutti niittyjen ja metsien Liipolaan 1970-luvun alussa. Kasvoin nuoreksi aikuiseksi Ostoskadulla, josta käsin sain todistaa Liipolan kasvua metsäisestä mäestä yli 5 000 asukkaan vireäksi kaupunginosaksi. Kyse oli juuri niistä vuosista, jolloin Lahti kasvoi voimakkaasti ja jonka alueella toimivat yritykset työllistivät huomattavan osan kaupungin vanhoista asukkaista sekä maalta kaupunkiin muuttaneista asukkaista.

Nuoruuteni Liipolasta on jäänyt parhaiten mieleen vahva yhteisöllisyys ja välittäminen. Lapsetkin kasvatettiin kotikadulla yhdessä naapuriperheiden kanssa. Muistan hyvin monet ystävieni kotien ruokapöydät, joissa vieraileminen ei tuohon aikaan ollut mitenkään tavatonta, vaan tavallista arkea.

Meidän taloyhtiössä asui yli 10 Mika-nimistä poikaa. Nimi taisi olla tuohon aikaan kovassa suosiossa, ainakin Lahdessa. Kun jonkun äiti tuli kesken pihapelien kutsumaan ”Mika syömään”, niin koko piha tyhjeni hetkessä.

Liipola oli jo tuolloin työläiskaupunginosa. Töihin lähdettiin kodeista kuka linja-autolla, polkupyörällä tai omalla autolla. Asko, Isku, Raute ja Upo olivat ajan suurimpia työllistäjiä. Työn tekemisen tärkeys ja työn arvostus olivat nekin iso osa liipolalaista arvo- ja asennemaailmaa.

Elämä 1970-luvun Liipolassa oli aika ajoin hyvin värikästä. Kaupunginosa oli eräänlainen sulatusuuni – kauempaa maalta muuttaneet etsivät paikkaansa ja Lahdessa pitkään asuneet kokivat kasvavan kaupungin paineet arjessaan. Moni haikaili myös pois, takaisin kotiseuduilleen entiseen elämäänsä.

Liipolan maamerkkien – ostoskeskusrakennusten – välissä sijainnut pieni ja vaatimaton nakkikioski tarjosi liipolalaisille ruumiin ja sielun hoitoa silloinkin, kun kasvavan kaupunginosan arki aiheutti kipuilua ja elämä näytti nurjaa puoltaan. Kioski jätti pysyvän muistijäljen useaan sukupolveen alueen asukkaista.

Nakkikioskin mieleenpainuvaksi teki sen kauppias Siiri. Hän jaksoi kuunnella kaikkia niitä liipolalaisia, jotka hänen puheilleen saapuivat – taustasta riippumatta. Arkiset ilot ja surut oli vaivatonta jakaa Siirin kanssa, joka pyyteettömästi antoi kaikkein arvokkaintaan, omaa aikaansa, perehtyessään ihmisten asioihin.

Siiri muisti asiakkaansa aina myös nimeltä. Usein vielä vuosienkin jälkeen kioskilla piipahtaneet saivat hämmästyä, miten juttu Siirin kanssa aina jatkui siitä, mihin se oli edellisellä kerralla jäänyt. Kohtaamiset muodostuivat yksinkertaisista asioista: kuulumisten kysymisestä ja arkisiesta myötäelämisestä.

Kun tänä päivänä puhutaan yhteisöllisyyden ja välittämisen tarpeesta yhteiskunnassa laajemmin, ajattelen Siiriä. Hänen kaltaisiaan erilaisia arjen sankareita on varmasti myös muualla Suomessa. Maamme itsenäisyyden juhlavuoden hengessä haluan nostaa kansakunnan kaapin päälle sankarien joukkoon Mannerheimin, Tannerin ja Kekkosen rinnalle myös nämä arkipäivän sankarit, tavalliset Siirit.

Tässä ajassa tarvitsemme lisää hänen kaltaisiaan sankareita, joilla riittää aikaa ja sydäntä läheisten murheille. Meistä jokaisella olisi varmasti heiltä vähän opittavaa. Pieni ele – hymy, tervehtiminen, halaus – ovat askeleita kohti yhteisöllisempää ja välittävää yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat paremmin.

Mika Kari

Kansanedustaja (sd.)

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari väläyttää puolustusvoimien henkilöstövajeen korjaamista lisäbudjetilla

keskiviikko 25.10.2017 14:35

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) nostaa esiin kaksi tärkeää seikkaa liittyen puolustusvaliokunnan lausuntoon ensi vuoden talousarviosta: henkilöstön jaksamisen ja kertausharjoitusten määrän.

– Viesti henkilöstöjärjestöiltä kautta puolustusvoimien toimintakentän on yhtenevä: vuonna 2012 käynnistetyssä puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrä vedettiin liian alas siihen nähden, mitä kaikkea henkilöstöltä nyt viisi vuotta myöhemmin vaaditaan. Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Pidän hälyttävänä sitä, että esimerkiksi upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. 

Purukumipaikka ammottavaan railoon

Ensi vuodelle luvatut 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen eivät riitä lieventämään painetta, jonka alla puolustusvoimien henkilöstö tätä nykyä työtään tekee. Karin mukaan hallitus esittää purukumipaikkaa ammottavaan railoon. Valtiontalous kohenee, joten yksi ratkaisu olisi laittaa kouluttajavaje kerralla kuntoon lisäbudjetilla ja osoittaa selkeä tasokorotus ammattisotilaiden palkkaamiseen ja varsinaisten virkojen täyttöön. Sopimussotilailla ei tilannetta ratkaista, sillä he ovat ammattitaidoiltaan varusmiehiin verrattavia puoleksi vuodeksi palvelukseen otettuja, joilla ei ole täysimittaiseen viranhoitoon vaadittavaa osaamista, toiminnan vaatimia kelpoisuuksia ja käyttöoikeuksia. Näitä ei heiltä tietenkään voi edes edellyttää, Kari painottaa.  

Kari toteaa, että koko puolustusbudjetin mittakaavassa henkilöstöasioihin saataisiin kohennusta jo melko pienellä mutta oikein kohdennetulla lisäpanostuksella. Esimerkiksi 4 miljoonalla eurolla saataisiin täytettyä 100 vakinaista aliupseerin virkaa. Kaiken kaikkiaan näitä virkoja on täyttämättä 600 eli yli 20 prosenttia aliupseeriston määrästä, mikä Karin mukaan on kestämätön tilanne.

– Puolustusvoimat ei ole työpaikka, jossa työnantajalla eli valtiolla on varaa jättää huomiotta henkilöstön toistuva viesti työuupumuksesta. Puolustusvoimien henkilöstö tekee työtään isänmaan puolustamisen hengessä, eikä kovin herkästi pidä esillä omaa jaksamistaan. Myös ammattisotilaat ja Puolustusvoimien siviilit voivat kuitenkin uupua, kun heitä jatkuvasti ajetaan työssään yhä ahtaammalle. Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään. Tämä on seurausta palkatun henkilöstön liian vähäisestä määrä suhteessa jatkuvasti lisääntyviin työtehtäviin.  

Kertausharjoitusten määrä laskee lupauksista huolimatta

– Pidän tärkeänä, että keskustelua kertausharjoitusten määrän nostamisesta pidetään aktiivisesti yllä. Uusi ulottuvuus on se, että tosiasiassa reservin kouluttamiseen tulee vuodenvaihteessa kohdistumaan leikkaus, vaikka hallitus on toistuvasti luvannut toisin.   

Kari viittaa siihen, että kun sodan ajan joukkojen määrää vuodenvaihteessa nostetaan 50 000 henkilöllä, jää kertausharjoitusten määrä laahaamaan jälkeen entistä pahemmin. Suhteellinen leikkaus on Karin mukaan merkittävä, mutta jäänyt huomiotta puolustuspoliittisessa keskustelussa.

– Olen pitänyt tärkeänä muistuttaa, että pelkillä laiva- ja lentokonehankinnoilla ei maata puolusteta, vaan että kaikkien puolustushaarojen tarpeista on kyettävä huolehtimaan. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kertausharjoitukset käytännössä lakkautettiin muutamaksi vuodeksi ja kun nyt tuosta ikeestä on päästy eteenpäin, piilee vaara, että 18 500 koulutettavasta reserviläisestä ei tullutkaan lattiataso vaan katto.  

Karin mukaan riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiimme perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden, sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari iloitsee forssalaisyhtiön saamasta puolustusvoimien tilauksesta: ”Rohkaiseva uutinen kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle”

torstai 12.10.2017 15:29

Tiedote julkaistu 11.10.2017.

SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari iloitsee forssalaisyhtiö C.P.E. Production Oy:n puolustusvoimilta saamasta 11,2 miljoonan euron arvoisesta puolustustarviketilauksesta. Kilpailun voittanut forssalaisyhtiö valmistaa tilauksessa puolustusvoimille luotisuojaliivien suojapaneeleita.

− Tilaus on paitsi merkittävä uutinen C.P.E. Productionille ja Forssan kaupungille, myös muistutus kotimaisen puolustustarviketeollisuuden vahvuudesta. Tällä hetkellä Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistykseen kuuluu noin 100 suomalaista yritystä, joiden yhteen laskettu liikevaihto on peräti 1,4 miljardia euroa. Hämeessä sijaitsee vielä erityinen alan osaamiskeskittymä, jonka nimekkäimpiä edustajia ovat muun muassa Patria Hämeenlinnassa ja Sako Riihimäellä, Kari kertoo.

Vahva ja laajapohjainen puolustustarviketeollisuus on Karin mukaan perusedellytys myös kansalliselle huoltovarmuudelle. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen lisää Suomen omavaraisuutta kriisitilanteissa ja parantaa huoltovarmuutta merkittävästi.

− Huoltovarmuuden näkökulmasta on aivan ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin osaamista ja kykyä tuottaa puolustuksemme tarvitsemia materiaaleja ja välineitä. Puolustustarviketeollisuuden kilpailukykyä ja osaamista ylläpidetään parhaiten tilauksilla, jotka pitävät teollisuuden pyörät liikkeellä. Jokainen kotimaiseen puolustustarvikkeita valmistavaan yritykseen tehty investointi tukee siten myös huoltovarmuutta, Kari jatkaa.