Skip to content

Aika on kypsä kutsuntojen laajentamiselle

Kolumni on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 4.8.2017

Asevelvollisuuden tasa-arvoistaminen nousi heinäkuussa keskustelunaiheeksi jokavuotisen Porin Suomi Areenan vanavedessä. Osallistuin Suomi Areenalla eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana keskusteluun siitä, pitäisikö asevelvollisuus jatkossa ulottaa koskemaan myös naisia ja miten koko ikäluokka saataisiin tulevaisuudessa nykyistä paremmin maanpuolustukseen liittyvän tiedotuksen piiriin.

Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti juuri yleisen asevelvollisuuden varaan. Asevelvollisuus onkin erittäin hyvin toimiva ja maassamme laajasti arvostettu järjestelmä. Järjestelmää on kuitenkin koko ajan kehitettävä, jotta sen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyisi myös tulevaisuudessa korkealla tasolla. Siksi on tärkeää, että asevelvollisuuden kehittämisestä käydään säännöllisesti keskustelua.

Kuten Suomi Areenan paneelikeskustelussa totesin, en pidä tarpeellisena sitä, että yleinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia sukupuolia. Sen sijaan pidän tärkeämpänä pohdintaa siitä, miten yhtä lailla perustuslaissa määritellyn maanpuolustusvelvollisuuden piiriin kuuluvien naisten taidot ja osaaminen saataisiin nykyistä paremmin maanpuolustuksen käyttöön.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tärkeä osa suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää. Keinoja, joilla lisätään naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja maanpuolustustiedotuksen piiriin, on siksi syytä pohtia vakavasti. Kyse on kuitenkin niistä keinoista, joilla tosiasiallisesti vahvistetaan Suomen uskottavan puolustuksen toteutumista.

Maanpuolustusvelvollisuuden nykyistä tasa-arvoisempaa toteutumista, sekä maanpuolustustehtävien tunnetuksi tekemistä koko ikäluokalle tukisi erinomaisesti se, että kutsunnat ulotettaisiin koskemaan myös naisia. Näin naisten osallistuminen maanpuolustukseen tehtäisiin aikaisempaa vaivattomammaksi, mikä todennäköisesti edistäisi myös heidän hakeutumistaan aktiivisemmin vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Nykyisin kutsunnat ovat viimeinen tilaisuus tavoittaa koko miespuolinen ikäluokka esimerkiksi laajaa terveystarkastusta varten. Kutsunnat toteutetaan siksi laajalla viranomaisyhteistyöllä, jotta niistä saatua tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kansanterveydellisissä tutkimuksissa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Ulottamalla kutsunnat koskemaan myös naisia saataisiin terveystarkastukset kattamaan koko ikäluokan sukupuoleen katsomatta. Kaikkien sukupuolten osallistuminen näihin tarkastuksiin edistäisi myös ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista palvelunsaantia.

Mikäli kutsunnat päätettäisiin laajentaa nykyisestä, voitaisiin samalla niihin tuoda osaksi myös työvoima- ja koulutuspalvelut. Siten kutsunnat palvelisivat yhteiskuntaa tavalla, joka tukee nuorten kasvua sekä kehitystä myös armeijan harmaiden ulkopuolella. Vastaava mahdollisuus koko ikäluokan kohtaamiselle olisi kansainvälisestikin poikkeuksellinen.

Naisten tiedot, taidot ja osaaminen ovat liian arvokkaita jätettäväksi kartoittamatta maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin. Maanpuolustusvelvollisuuden toteuttamiseksi nykyistä tasa-arvoisemmin kutsuntojen laajentaminen koskemaan molempia sukupuolia olisi tärkeä askel. Taloudellisestikaan kyseessä tuskin olisi suuri ponnistus ja nykyistä laajemmat kutsunnat maksaisivat itsensä varmasti takaisin moninkertaisesti.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

Comments are closed.