Skip to content

Juhlapuhe Panssariprikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa

Käyttämäni juhlapuhe Panssariprikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa 28.6.2017

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, arvoisa Panssariprikaatin komentaja, prikaatin henkilökunta ja varusmiehet, hyvät juhlavieraat!

Juhlistamme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta. Meillä on etuoikeus saada todistaa kansakuntamme lähihistorian merkittävintä juhlavuotta ja osallistua sen viettoon. Maamme itsenäisyyden merkkivuosi tarjoaa meille suomalaisille tärkeän tilaisuuden pohtia Suomen historiaa ja tulevaisuutta.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallinen Yhdessä-teema kiteyttää oleellisen Suomen vertaistaan hakevasta tarinasta, jossa pienestä maatalousvaltaisesta maasta kasvoi maailmalla arvostettu vauras hyvinvointivaltio. Ilman yhteistyötä ja yhdessä tekemisen henkeä Suomen tarina ei olisi koskaan voinut käydä todeksi.

Juhlavuoden aikana on tärkeää muistaa myös niitä uhrauksia, joilla Suomen itsenäisyys on turvattu sotien sitä uhatessa. Me sotien jälkeisten vuosikymmenten sukupolvet jäämme ikuiseen kiitollisuudenvelkaan heille, jotka maatamme sodissa puolustivat. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että emme enää koskaan joutuisi valtiona vastaavien uhrausten eteen itsenäisyyden seuraavalla vuosisadalla.

Panssariprikaatille Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on monella tapaa erityinen. Tänään perinteisin menoin vietettävänä Panssariprikaatin vuosipäivänä tulee kuluneeksi päivälleen 75-vuotta Panssaridivisioonan perustamisesta, josta alkunsa on saanut juuri nykyinen Panssariprikaati.

Vuonna 1942 Äänislinnassa perustettu divisioona oli ratkaisevan tärkeä jatkosodan kululle ja sillä oli tärkeä rooli vuoden 1944 torjuntataistelussa. Jo tuolloin Panssaridivisioona keräsi mainetta maavoimien joukko-osastoista moderneimpana ja iskukykyisimpänä. Tuolloin luotua kunniakasta perinnettä Panssariprikaati jatkaa yhä tänäkin päivänä ja mahdollistaa toiminnallaan korkeatasoiset mekanisoidut ja motorisoidut taisteluosastot sekä elektronisen sodankäynnin osaajat puolustusvoimien käyttöön.

Itsenäisyyden juhlavuonna Panssariprikaati saa myös uuden komentajan eversti Kari Nisulan aloittaessa heinäkuussa tehtävässä nykyisen komentajan eversti Pekka Järven siirtyessä reserviin. Haluan eduskunnan puolustusvaliokunnan puolesta kiittää eversti Järveä hänen työstään puolustusvoimien ja Suomen hyväksi sekä toivottaa onnea eversti Nisulalle vaativaan tehtävään Panssariprikaatin komentajana.

Hyvät kuulijat,

Suomen puolustukseen liittyvää julkista keskustelua ja eduskunnan puolustusvaliokunnan työtä on keväällä hallinnut valtioneuvoston puolustusselonteon käsittely. Selonteossa annetaan ne keskeiset linjaukset, joiden varaan maamme puolustuskyvyn ylläpito, kehittäminen ja käyttö nojaavat.

Kyse on tärkeästä asiakirjasta. Puolustusselonteolla ja sen toimenpiteillä turvataan Suomen puolustuskyky alati muuttuvassa turvallisuustilanteessa sekä luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustuksen ylläpitämiselle. Selonteon aikajänne ulottuu pitkälle 2020-luvun puoliväliin, pitäen siten sisällään myös linjaukset puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttamisesta.

Julkinen keskusteku puolustusselonteosta on keskittynyt valitettavan paljon vain puolustusvoimien materiaalihankintoja koskeviin linjauksiin. Merivoimien Laivue 2020-hankinta ja ilmavoimien Hornetien korvaamiseen pyrkivä HX-hankinta ovat mittaluokaltaan useiden miljardien hankintoja, joiden strategien merkitys on kiistaton.

Näiden merivoimien ja ilmavoimien strategisten hankintojen varjoon eivät saa jäädä maavoimien suorituskyvyn kehittäminen ja siihen tähtäävät investoinnit. Puolustusvaliokunta on pitänyt omassa mietinnössään puolustusselontekoon tärkeänä, että maavoimat eivät putoa kolmen puolustushaaran välisestä resurssikilpailusta. Kaikkien puolustushaarojen tarpeet on pystyttävä huomioimaan.

2010-luku on ollut monella tapaa maavoimien vuosikymmen. Puolustusvoimat on tehnyt viisaita käytetyn kaluston hankintoja, jonka turvin maavoimien tarpeet on pystytty huomioimaan kustannustehokkaasti. Esimerkiksi Leopard 2A6 –taisteluvaunut, sekä K9 –telatykit ovat hyviä hankintoja, joiden viitoittamalla tiellä kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa. Ne osoittavat, että kriittinen suorituskyky voidaan tarvittaessa turvata tehokkaasti myös edullisempaan hintaan.

Hankintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää muistaa huoltovarmuuden ja suomalaisen puolustusvälineteollisuuden merkitys. Suomi on maantieteellisesti käytännössä saari, joten huoltovarmuus on täällä aivan eri asemassa kuin vaikkapa Manner-Euroopassa. Suomella on tällä hetkellä toimiva huoltovarmuuskonsepti varmuusvarastoineen ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen on kiinnitetty erityishuomiota jo useiden vuosien ajan entistäkin enemmän.

Hyvät kuulijat,

Olen pitänyt tärkeänä muistuttaa, että pelkillä hankinnoilla ei maata puolusteta. Nyt, kun sodan ajan vahvuutta on päätetty nostaa 50 000 henkilöllä, tulisi myös kertausharjoitusten määrää korottaa reippaasti.

Vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten tasoa leikattiin rajusti 27 000 reserviläisestä. Tuolloin kertausharjoitukset käytännössä muutamaksi vuodeksi lakkautettiin ja suunniteltiin nostettavaksi nykyiseen 18 000 koulutettavan reserviläisen tasoon. Jo tuolloin todettiin, että nykyinen taso olisi lattiataso, ei katto.

Nykyisestä lattiatasosta ei saa tulla vaivihkaa pysyvää käytäntöä, vaan kertausharjoitettavien määrää on voitava nostaa, yhdessä puolustusvoimien kouluttajahenkilöstöä ja resursseja suunnitelmallisesti nostaen. Riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiimme perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden, sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Arvoisa juhlayleisö,

Suomen turvallisuusympäristö on ollut viime vuosina suurten muutospaineiden kohteena. Haasteet ja toimintaympäristön muutos jatkuvat varmasti voimakkaina myös tulevaisuudessa.

Vaikka toimintaympäristö muuttuukin, rakentuu Suomen uskottava puolustus jatkossakin reserviläisyyden ja yleisen asevelvollisuuden varaan. Näiden kautta sotilaallisen toimintakyvyn kärjen muodostaa koulutettu, osaava ja tehtäväänsä omistautunut joukko, joka muodostuu 98 prosenttisesti reserviläisistä.

Asevelvollisuus on Suomessa erinomaisen hyvin toimiva järjestelmä. Järjestelmää on koko ajan kehitettävä, jotta sen korkea yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyy myös jatkossa. Esimerkiksi digitaalisia palveluita on kehitettävä, jotta asevelvollisia voidaan palvella nykyistä paremmin eri tilanteissa. Samalla naisten vapaaehtoiselle asepalvelukselle on jatkossakin annettava vahva tuki.

Suomen uskottavan puolustuksen kivijalkojen – laajan reservin ja yleisen asevelvollisuuden – olemassaolon edellytys on kansalaisten kokema maanpuolustustahto. Suomalainen maanpuolustustahto onkin jo pitkään ollut maailman huippua. Kyse on tärkeästä voimavarasta Suomen puolustusratkaisulle. Tähän ytimeen kuuluu myös laaja poliittinen konsensus puolustuspolitiikastamme.

Arvoisat juhlavieraat,

Meidän päättäjien on yhdessä puolustusvoimien henkilöstön kanssa pyrittävä etsimään niitä keinoja, joilla maanpuolustustahdosta voidaan pitää huolta. Keskeistä tässä maanpuolustustahdon synnyttämisessä on kokemus siitä, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi. Siksi yhteiskunnan eheyttä ja toimivaa hyvinvointivaltiota täytyy jatkuvasti vaalia.

Maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta tärkeää on myös se, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön. Iso osa maanpuolustuksesta ja sitä täydentävästä toiminnasta on kansalaisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen varassa. Tämä työ on nähtävä kansallisesti korvaamattomana ja sen toimintaedellytykset sekä resurssit on pystyttävä turvaamaan.

Uskon, että Suomen itsenäisyyden juhlavuosi luo hyvät puitteet pohtia sitä, miten pystymme turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten korkean maanpuolustustahdon. Näin teemme suuren palveluksen maamme ja sen lähiympäristön vakaudelle sekä tulevien sukupolvien mahdollisuudelle nauttia vapaasta ja itsenäisestä Suomesta.

Arvoisa juhlayleisö,

Lopuksi haluan kiittää Panssariprikaatia kutsusta saada käyttää juhlapuhe tässä prikaatin vuosipäivän päiväjuhlassa sekä onnitella prikaatia Panssaridivisioonan 75-vuotisjuhlavuoden johdosta. Uskon vakaasti, että Panssariprikaati tulee säilyttämään keskeisen asemansa ja roolinsa maavoimien moderneimpana ja iskukykyisimpänä joukko-osastona, myös tulevaisuudessa.

Hyvää juhlapäivää!