Skip to content

Henkilökeskeisyys rapauttaa yhteiskunnallista keskustelua

Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen ja Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastolla 5.9.2017

Yhteiskunnallisen keskustelun henkilöityminen on ilmiö, joka on hiipinyt kuin varkain myös suomalaiseen politiikkaan. Asioita ja tapahtumia lähestytään entistä enemmän vain yksittäisten henkilöiden ja heidän keskinäisten suhteidensa kautta. Politiikan henkilöityessä yhä voimakkaammin ovat kärsijöinä asiat, jotka uhkaavat jäädä taka-alalle keskustelun varsinaisesta polttopisteestä.

Kuten moni muukin yhteiskunnallinen ilmiö myös politiikan henkilökeskeisyys on trendinä tuontitavaraa.

Atlantin takana Yhdysvalloissa koko demokraattinen järjestelmä on viime vuosikymmeninä kulkenut kohti suuntausta, jossa kaikki huomio annetaan puolueiden yksittäisille ehdokkaille ja heidän lausunnoilleen.

Vuoden 2016 presidentinvaaleja Yhdysvalloissa voidaan pitää eräänlaisena henkilökeskeisyyden lopullisena läpimurtona. Koko vaalikampanjan ajan asiat jäivät Hillary Clintonin ja Donald Trumpin ominaisuuksien arvioinnin alle. Heidän vastineitaan Suomessa ovat kukin vuorollaan halla-ahot, soinit ja stubbit.

Osavastuun politiikan henkilöitymiselle kantavat tietysti puolueet. Vaalikampanjat rakennetaan entistä useammin vain puolueen kulloisenkin puheenjohtajan varaan. Puolueiden ulkoisesta viestinnästä saa helposti kuvan, että muita kasvoja puolueilla ei juuri olekaan puolueen puheenjohtajiston ohella.

Mediaa ei kuitenkaan voida myöskään pitää vastuusta vapaana. Jo pidemmän aikaa julkisuudessa on keskitytty henkilösuhteiden kuvailuun ja etsitty kohuja pienimmistäkin asioista. Vaikuttaisikin siltä, että toimittajat Suomessakin ovat hylkäämässä faktakeskeisen analysoinnin paljon helpomman henkilökeskeisen kommentoinnin eduksi.

Tuore esimerkki siitä, miten media osaltaan pyrkii typistämään yhteiskunnallisen keskustelun henkilöihin, nähtiin Etelä-Suomen Sanomien laajassa SDP:n tilaa käsitelleessä uutisessa (26.8.). Tuntuu uskomattomalta, että puolueen tulevaisuudesta käytävä merkittävä keskustelu on saatu näyttämään vain muutamien poliitikkojen henkilöriitoina.

Asioista piittaamattomuutta ja henkilöiden pyörittelyä vauhdittaa ennen kaikkea niin sanottu klikkijournalismi, jossa kaikki tuotettu uutissisältö alistetaan mahdollisimman laajojen lukijamäärien tavoitteluun. Kyseinen tyylilaji saattaa tuoda hetken piikin uutissivustojen kävijämääriin, mutta mitään suurempaa palvelusta klikkijournalismi ei tee yhteiskunnalle.

Suomalaisten puolueiden, poliitikkojen ja median on pystyttävä parempaan. Itsenäisyytensä juhlavuotta viettävä Suomi ansaitsee yhteiskunnallisen keskustelun, jota käydään asioiden – ei henkilöiden – varassa. Siihen meidän kaikkien tulisi osaltamme pyrkiä niin politiikan kuin mediankin puolelta.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)